Intia on pelannut kriketin maailmanmestaruuskilpailuissa ja on voittanut kriketin maailmanmestaruuden sekä jääkiekon maailmanmestari! No, nyt mennään asiaan vakavasti ja puhutaan siitä, miksi Intia ei päässyt jalkapallon MM-kisoihin.
Intia itse asiassa voitti lipun vuoden 1950 jalkapallon MM-kisoihin, mutta se, että intialaiset pelasivat tuolloin paljain jaloin, mikä oli FIFA:n pitkään kieltämä, sekä valuuttapula tuolloin ja tarve matkustaa meren yli veneellä Brasiliaan, saivat Intian joukkueen luopumaan vuoden 1950 MM-kisojen karsinnoista, joita Intian jalkapalloliitto (IFF) ei tuolloin pitänyt olympialaisia tärkeämpinä. Mutta Intian jalkapallo oli tuolloin todella vahvaa. Vuonna 1951 New Delhin Aasian kisoissa se oli voittanut Iranin 1-0 ja voittanut miesten jalkapallon mestaruuden – kotiottelu ei ole kunniakas? Vuonna 1962 Intia voitti Etelä-Korean Jakartassa 2-1 ja voitti Aasian kisojen mestaruuden. Vuonna 1956 Intia oli myös olympialaisten neljän parhaan joukossa ja oli ensimmäinen aasialainen joukkue, joka saavutti tällaisia korkeuksia.
Intian jalkapalloliitto (IFA) on paljon avoimempi kuin Kiinan jalkapalloliitto (CFA), joka palkkasi ulkomaisen päävalmentajan vuonna 1963 ja on tähän mennessä palkannut 10 diplomaattia, mukaan lukien Hortonin, joka on toiminut Kiinan maajoukkueen päävalmentajana ja joka on johtanut Intian joukkuetta viisi vuotta (2006–2011), pisimmän diplomatian johdossa, mikä ei ole johtanut läpimurtoon Intian jalkapallossa.
Intian jalkapalloliitto (IFF) on asettanut tavoitteekseen päästä vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen finaalivaiheeseen. Intian liigan tavoitteena on ohittaa Kiinan superliiga – vuonna 2014 Anelka liittyi FC Mumbai Cityyn, Piero Delhi Dynamoon, Pire, Trezeguet ja Yong Berry sekä muut tähdet ovat myös pelanneet Intian Valioliigassa. Myös entinen Manchester Unitedin hyökkääjä Berbatov teki sopimuksen Intian Valioliigan joukkueen, Kerala Blastersin, kanssa tänä kesänä. Kaiken kaikkiaan Intian liiga on kuitenkin vielä hyvin alemman tason, ja intialaiset pitävät kriketistä jalkapalloa enemmän, joten Intian liiga ei pysty herättämään sponsorien kiinnostusta.
Britit asuttivat Intiaa vuosikausia ja ottivat maailman suosituimman jalkapallon mukaansa matkalleen, luultavasti siksi, etteivät hekään uskoneet lajin sopivan Intiaan. Ehkä intialaiset ovat liian arkoja pelaamaan pallopelejä ilman mailaa tukenaan...
Paljain jalkojen legenda
Aikana, jolloin Intia taisteli vapauden puolesta ja boikotoi brittiläisiä tuotteita, paljain jaloin pelaavat intialaiset pelaajat varmasti nostivat intialaista nationalismia entisestään, jos he pystyisivät voittamaan britit kentällä, joten useimmat intialaiset pelaajat pitivät kiinni paljain jaloin pelaamisesta. Vaikka intialaiset pelaajat eivät tottuneet käyttämään lenkkareita ennen vuotta 1952, heidän oli käytettävä niitä kentällä sateella kaatumisten minimoimiseksi.
Intian joukkue, joka kokeili itsenäisyyttä vasta vuonna 1947 ja osallistui vuoden 1948 Lontoon olympialaisiin uutena voimana kansainvälisessä jalkapallossa, hävisi Ranskalle 2-1 turnauksen ensimmäisellä kierroksella, mutta kahdeksan kentällä olleesta yhdestätoista pelaajasta pelasi ilman kenkiä. Brittiläisenä imperiumina Intia voitti englantilaisen yleisön sydämet ja mielet erinomaisella suorituksellaan ja sillä on valoisa tulevaisuus edessään.
Kaaoksen turnaus
Maailma kamppailee toipuakseen toisen maailmansodan, ihmiskunnan historian pahimman, tuhojen jälkeen. Pirstoutunut Eurooppa ei enää kyennyt isännöimään MM-kisoja, joten Brasilia valittiin vuoden 1950 turnauksen pitopaikaksi. FIFA palkitsi avokätisesti AFC:n yhdellä 16 paikasta. Vuoden 1950 MM-kisojen Aasian karsintajoukkueet, joihin kuuluivat Filippiinit, Burma, Indonesia ja Intia, keskeyttivät turnauksen jo ennen sen alkua varojen puutteen vuoksi. Rahan puutteen vuoksi Filippiinit, Myanmar ja Indonesia kuitenkin menettivät ottelunsa ennen kuin karsinnat ehdittiin pelata. Intia oli onnekas, joka selvisi MM-kisoihin pelaamatta yhtäkään karsintaottelua.
Eurooppalaisten joukkueiden massiivisen poissaolon vuoksi useista syistä ja Argentiinan kieltäytymisen vuoksi Brasilian täytyi isäntänä vetää joukkueita kaikkialta Etelä-Amerikasta välttääkseen nolot 16 joukkuetta kisoihin, ja keskimääräiset Bolivian ja Paraguayn joukkueet selvisivät turnaukseen hädin tuskin.
Kilpailuun saapumatta jättäminen
Alun perin Italian, Ruotsin ja Paraguayn kanssa lohkossa 3 ollut Intia ei useista syistä selvinnyt turnaukseen, menettäen näin ainoan tilaisuutensa esitellä imperiumiaan MM-kisoissa.
Vaikka myöhemmin huhuttiin, ettei FIFA sallinut Intian joukkueen pelata paljain jaloin turnauksessa, Intian joukkue harmitteli, ettei se voinut osallistua turnaukseen. Mutta tosiasia on, että FIFAn erityissäännöt pelaajien varusteista kentällä virallistettiin vasta vuonna 1953.
Todellinen historia on kenties se, että silloinen Intian jalkapalloliitto (AIFF) oli täysin avuton noin 100 000 miljoonan rupian valtavien kustannusten edessä, ja että noin 15 000 kilometrin matkustaminen Brasiliaan MM-kisoihin, jotka olivat olympialaisia vähemmän tärkeitä, nähtiin korruptoituneiden ja tyhmien intialaisten virkamiesten mielestä täysin tarpeettomana ja parempana kavallukseen. Vaikka Intian osavaltioiden jalkapalloliitot joukkorahoittivat aktiivisesti Intian joukkueen osallistumiskustannuksia ja FIFA teki vaikean päätöksen kattaa suurin osa Intian joukkueen osallistumiskustannuksista, tiedonkulun viivästymisen ja MM-kisoihin osallistumiseen liittyvän kiinnostuksen puutteen vuoksi Intian jalkapalloliitto päätti kuitenkin valehdella ja lähetti FIFAlle sähkeen kymmenen päivää ennen vuoden 1950 MM-kisojen alkua valmistautuakseen MM-kisoihin. Riittämätön valmistautumisaika, viivästynyt viestintä ja pelaajien valinnan vaikeudet tekivät Intian jalkapallon historian suurimman virheen ilmoittaa, ettei se osallistuisi MM-kisoihin.
Vuoden 1950 jalkapallon MM-kisat Brasiliassa päätyivät lopulta vain 13 joukkueeseen, mikä liittyi Uruguayn vuoden 1930 MM-kisoihin historian vähiten joukkueita käsittäneenä MM-kisakilpailuna. Se oli välttämätön vaihe vaikeuksissa olevien MM-kisojen kehittymiselle aikana, jolloin ne eivät olleet vielä globaali huolenaihe ja herättivät huomiota useissa maissa.
Kirjoitettu lopussa
Raivostunut FIFA esti Intiaa osallistumasta vuoden 1954 jalkapallon MM-kisoihin, koska Intia oli viime hetkellä ilmoittanut, ettei maa osallistuisi vuoden 1950 MM-kisoihin. Intian joukkue, joka oli erinomainen ja yksi Aasian jalkapallon parhaista joukkueista tuolloin, ei koskaan päässyt pelaamaan MM-kisoissa. Tuolloin, kun otteluista ei ollut visuaalista tallennetta, Barefoot Continentalsin vahvuutta voitiin kuvailla vain mukana olleiden ihmisten kertomuksilla. Kuten Sailen Manna, legendaarinen intialainen jalkapalloilija, jonka piti pelata Intian kentällä kapteenina vuoden 1950 MM-kisoissa, sanoi Sports Illustratedin haastattelussa: "Intian jalkapallo olisi ollut eri tasolla, jos olisimme lähteneet tälle matkalle."
Intialainen jalkapallo, joka valitettavasti menetti tilaisuuden kehittyä, on ollut jatkuvassa syöksykierteessä seuraavina vuosina. Maa, jonka koko väestö oli hulluna krikettipeliin, oli melkein unohtanut aikoinaan jalkapallossa saavuttamansa suuruuden ja pystyi taistelemaan suuren kansakunnan arvokkuudesta vain Maan derbyssä Kiinaa vastaan.
Intian jalkapallon historian suurimpia katumuksia ovat olleet se, ettei se ollut ensimmäinen aasialainen joukkue, joka pääsi itsenäisenä kansakuntana MM-kisoihin, eikä aasialaisen joukkueen ensimmäinen maali onnistunut tekemään.
Kustantaja:
Julkaisuaika: 11.10.2024